Juuri nyt olen Etelä-Ruotsin puolella kodissani täällä ja suunnitelen täksi kesäksi keskittyä nurmikkoni kohentamiseen siellä Koivulassa. Talven lumikerros oli paksu vielä pari viikkoa siten siellä käydessäni, yli polven korkuuteen oli lunta ja Tapaninpäivän 2011 trombin jälkeen kaatuneet puut olivat vielä naapurimetsässä hujan hajan ja nojailivat toisiinsa. Niistä nivaska oli kaatuneena minun alueeni puolelle. Siis lumien sulattua pitäisi keskustella naapurin kanssa niiten korjuusta. Urjalan kohdalla trombi oli kulkenut siten, että oli aukaissut metään sellaisen näkymän kuin olisi tukkeja uitettu vapaasti virrassa, siis koko trombijälki oli kaatunutta puuta. Alkuvuodesta ensimmäisten lumimyräkkien jälkeen kävin ensimmäisen kerran katsomassa omaa aluetta ja raskas lumi oli jälleen räsäyttänyt niitä mongolian vaahteroita ja niitä ehdin siten sahata tuossa talvisydännä ja saada joka tapauksessa kulkutien vapaaksi. Ne kun rysähtää sillä tavalla että tietä ei pääse eteenpäin. Ne ovat kuten usein mainitsen, liian heikkoja Suomen ilmastoon. Niitten vino aurinkoon kurkottava kasvutapa ja haaraantuminen ei kestä lumien painoa.
Siis minulla on siellä aika kasa risuja, joita koetan sitten pienentää ja asettaa maan täytteeksi. En tee mitään roskien polttoa, koska siellä sattaa äkisti olla niin kuivaa kesäaikaan että roskien kulotus on riskitekijä. Pelkkä aurinko voi kulottaa joskus ruohon aivan karrelle. Pidänkin puskia, pikkukuusia ja jopa sitä jättiläistatarta varjokasvina.
Kauan olen suunnitellut mullan ostamista ja rikastetulla mullalla marjapensaitten hoitoa. Yleensä olen koettanut lisätä typpipitoisuutta esim lupiineilla, siperialaisilla hernepensailla ja apilalla sekä tavallisilla herneillä, muta tämä ei näytä riittävän ja tänä vuonna hankin multaa. Tietysti minulla on komposteistani saatavaa multaa jonkin verran aina saatavilla ja metsärinteestä saa turvetta, muta sama bias voi olla kaikessa omaperäisessä lannoituksessa, samat mineraalipuutteet ja pH viat nimittäin, joten puutarhamullan hankkiminen ulkopuolelta oikeasta puutarhasta tulee varmasti olemaan kannattava ostos, mikä sitten heijastuu myöhäissyksyn marjasatoon.
Olen suunnitellut hankkia 5 kuutiota puutarhamultaa. Se on pienin määrä, mikä toimitetaan omaan kylään oman kylän multapuutarhasta. Siitä riittää sitten pari ämpärillistä hyvää multaa joka puskalle ja pensaalle.
Ja jos jää ylimääräistä niin teen nurmialustaa, johon koetan kylvää apilaa. Apila lisää typpipitoisuutta. otan nurmen eri kasvien nimet tähän muistiin:
Apilat TRIFOLIUM , heimo Leguminosae, palkokasveja.
Valkeita tai punertavia apiloita:
Tr. fragiferum( Ranta-apila); Tr. arvense (Jänön apila) . Tr. montanum (Vuoriapila), Tr. striatum (Juovikas apila), Tr. hybridum ( Alsikeapila), Tr. repens (Valko-apila).
Punaisia apiloita: Tr. incarnatum ( Veri-apila), Tr. medium (Metsäapila), Tr. pratense (Nurmiapila).
Kellan mustahkoja apiloita:
Tr. spadiceum (Musta-apila)
Keltaisia apiloita:
Tr. agrarium (Kelta-apila) , Tr. procumbens (Rentoapila), Tr. minus (Pikkuapila).
Nämä apilat erotettiin vuonna 1906, joten niitten jälkipolvilla voi olla erilaisia nimiä ja hahmoja. Se, mitä kaupasta saa apilansiementä, mikähän se on.
LÄHDE:MELA-CAJANDER. Suomen aksvio ( 1906).
Suomalainen hakusana apila antaa hyvin sublimoituja vastauksia, joten ruotsin Klövrar antaa joka tapauksessa sitä mitä etsin. Huomaan että sadassa vuodessa ei apilat ole kovasti muutuneet nimeltään.
http://norlins.com/my_flora/genus.php?id=014
Siis minulla on siellä aika kasa risuja, joita koetan sitten pienentää ja asettaa maan täytteeksi. En tee mitään roskien polttoa, koska siellä sattaa äkisti olla niin kuivaa kesäaikaan että roskien kulotus on riskitekijä. Pelkkä aurinko voi kulottaa joskus ruohon aivan karrelle. Pidänkin puskia, pikkukuusia ja jopa sitä jättiläistatarta varjokasvina.
Kauan olen suunnitellut mullan ostamista ja rikastetulla mullalla marjapensaitten hoitoa. Yleensä olen koettanut lisätä typpipitoisuutta esim lupiineilla, siperialaisilla hernepensailla ja apilalla sekä tavallisilla herneillä, muta tämä ei näytä riittävän ja tänä vuonna hankin multaa. Tietysti minulla on komposteistani saatavaa multaa jonkin verran aina saatavilla ja metsärinteestä saa turvetta, muta sama bias voi olla kaikessa omaperäisessä lannoituksessa, samat mineraalipuutteet ja pH viat nimittäin, joten puutarhamullan hankkiminen ulkopuolelta oikeasta puutarhasta tulee varmasti olemaan kannattava ostos, mikä sitten heijastuu myöhäissyksyn marjasatoon.
Olen suunnitellut hankkia 5 kuutiota puutarhamultaa. Se on pienin määrä, mikä toimitetaan omaan kylään oman kylän multapuutarhasta. Siitä riittää sitten pari ämpärillistä hyvää multaa joka puskalle ja pensaalle.
Ja jos jää ylimääräistä niin teen nurmialustaa, johon koetan kylvää apilaa. Apila lisää typpipitoisuutta. otan nurmen eri kasvien nimet tähän muistiin:
Apilat TRIFOLIUM , heimo Leguminosae, palkokasveja.
Valkeita tai punertavia apiloita:
Tr. fragiferum( Ranta-apila); Tr. arvense (Jänön apila) . Tr. montanum (Vuoriapila), Tr. striatum (Juovikas apila), Tr. hybridum ( Alsikeapila), Tr. repens (Valko-apila).
Punaisia apiloita: Tr. incarnatum ( Veri-apila), Tr. medium (Metsäapila), Tr. pratense (Nurmiapila).
Kellan mustahkoja apiloita:
Tr. spadiceum (Musta-apila)
Keltaisia apiloita:
Tr. agrarium (Kelta-apila) , Tr. procumbens (Rentoapila), Tr. minus (Pikkuapila).
Nämä apilat erotettiin vuonna 1906, joten niitten jälkipolvilla voi olla erilaisia nimiä ja hahmoja. Se, mitä kaupasta saa apilansiementä, mikähän se on.
LÄHDE:MELA-CAJANDER. Suomen aksvio ( 1906).
Suomalainen hakusana apila antaa hyvin sublimoituja vastauksia, joten ruotsin Klövrar antaa joka tapauksessa sitä mitä etsin. Huomaan että sadassa vuodessa ei apilat ole kovasti muutuneet nimeltään.
http://norlins.com/my_flora/genus.php?id=014
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar