Sambucus, Seljalaji

ftp://ftp.funet.fi/index/Tree_of_life/plants/magnoliophyta/magnoliophytina/magnoliopsida/caprifoliaceae/sambucus/index.html
Pitääpä tässä mainitanvielä tuo saksanheisi. Lapsuudenkotini metsässä Uotilla aikoinaan  sallittiin seljan kasvaa siellä täällä. Se juurtui kompostien  päälle takameitsiin ja muodosti mahtavan hienon, nopeasti rehahtavan ja peittävän koristeellisen kasvin,  joka söi ja madalsi samalla kompostia. Komposti todellakin multaantui niin että  vuosikymmenien kuluttua saatoin istuttaa kuusta siihen.  Mutta seljaa  kasvoi myös aivan talojen kyljissä ja koska se oli koristeellinen sen  annettiin  kasvaa vakiopaikoillaan. Mutta koska se oli hyvin runsasmarjainen, linnut kuljettivat marjoja sinne tänne ja sen versoja sai kitkeä kuin rikkaruohoa, koska se olisi valloittanut muuta metsää liikaa.
Tuo Uotin metsän ja puiston seljalaji, saksanheisi, teki kirkkaan punaiset marjat ja lapsia vain varoitettiin syömästä niitä.  Muistaakseni kyllä oli  sinervämarjaisempikin laatu,.en voi kyllä ihan  varmuudella sanoa. Muta muistan ihmetelleeni joskus miksi joakisen seljan marjat eivät ole  ihan punaisia kypsinä.
Mökilläni Koivulassa kuitenkin kasvaa vain punamarjaista laatua. Aloin sallia  sitä  enemmän  siihen aikaan, kun oli huhuja lintuinfluenssasta, sillä  niissä marjoissa on linnuille jotain antibiootin kaltaista  mlekyyliä, ellei aivan sitä sukua kuin ihmisten Tamiflu.

Eilen luin Suomen uutisista ohimenneen ja kadonneen  lauseen:  Suomessa oli joku  seljanviljelijä mennyt poimimaan tarhaansa marjoja ja havaitsi että hänen 11 tonnin satonsa oli  ehditty jo poimia. Tänään en kyllä löydä uudestaan moista uutista. Täytyy odotella jatkoa.
Lie ollut kyseessa tuon  yrttiseljalajin viljelijä, eikä  punamarjaisen seljan omaaja.

Minulla on vuosikymmenet ollut taistelua villiytyvää punaseljalajia vastaan. mutta  tässäpä olisi keino: Ruotsissa jopa lääninhallitus suosii ekologista mustaseljan viljelyä. Jos tuo yrtiksi kelpaava  laji saadan vahvistumaan niin se  toinen tietysti heikkenisi.
http://www.lansstyrelsen.se/vastragotaland/SiteCollectionDocuments/sv/lantbruk-och-landsbygd/lantbruk/ekologiskt-lantbruk/Flader.pdf
Olipas hyvä idea, Koetan  toteuttaa, kun vain jostain löydän sitä toista lajia alkuun.

Muuten tuon ruotsalaisartikkelin mukaan  mustaseljanviljelijä voi saada parhaimmillaankin   120 kg tunnissa poimittua marjoja. Siis 11 tonnia , jonka uutinen väittää tulleen varastetuksi voidaan  n 9- 10 hengen joukolla poimia yhden  vuorokauden työpanoksella. Sitä voisi jo sanoa tieteellisen tason  mafiaksi, jos uutinen pitää paikkansa eikä ole uutisankka.
 http://www.ricola.fi/index.cfm?uuid=E87F9EDD2B351571E41A3C6ED7CA9592

JOS SAAN HANKITTUA Sambucus nigra-lajia, sen tulee olla sitä norjalaista "Alv", joka kestää myös Pirkanmaan tasossa.
 http://www.rydlingeplantskola.se/rydlinge