http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=293115#a0
Tänä vuonna sahalinintataralueillani nousi eräät ruovot aivan 7-8 metrin korkeuteen. Kesän lopuksi leikkaisin ne ja asetin ruokomassan lehtineen komposteiksi. Kompostikasvina tämä on hyvä materia, koska se ei lähde kasvamaan näistä palasista. Toinen hyvä seikka on se, että sahalinintataralueelle voi halutessaan tehdä hyvinkin jonkin puutarhakasvialueen, kun vain ottaa pois paksut juurakot. Se on tavallaan eräänlainen Stuntman-kasvi, jotën suhtaudun siihen positiivisesti. Sillä ja kuusentaimilla sain rajoitettua jättiukonputken kasvun.
Sitäpaitsi kesänajan se toimii lehtimajana ja näkösuojana.
Voin moduloida sen kasvuvoimaa seuraavaksi kesäksi joko jättämällä ruovot leikkaamatta talventörröttäjiksi, jolloin seuraavana vuonna ne kasvavat erittäin hyvin, kun niillä on vanhan ruovon muodostama kova juomasuppilo keräämässä sadevettä juurelle, jos vanha ruoko on pystyssä. Jos taas leikkaan kaiken näkyvän ruovon syksyllä maata myöten, seuraavana vuonna ruovikko on heikkokasvuisempaa ja invasoituu heikommin. Mutta esim johonkin vetiseen kohtaan jätän ruokoja talveksikin pystyyn. Koska ne ovat tavallaan miljöökasveja, ne tekevät sitten kesällä isoja vihreitä lehtiä lujaa vauhtia, yhteyttävät ja haihduttavat ja pukkaavat bio-massaa. Jos jätän ruokoja niiten kasvupaikalle palaset toimivat myös niitten raffinoituna lannoitteena. Mutta jos siirrän leikatut ruovot kompostiksi muualle, missä niillä ei ole juurakkoja olemassa varsinaisen entisen kasvupaikan kasvuvoima vähenee tästä "raffinoidun" lannoitteen vähentymästä.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar