Murtoo-kolmioita lähiseudulla

(Tämä Koivula sijaitsee  n 21 km päässä  Tampereesta etelään-etelälounaseen. tekniikka ja talous kertoo lasertekniikalla löydyistä murtoo-kolmioista jääkauden jäljiltä. Koivula on kivikukkulalla, jääkauden jälkeisellä isokokoisten kivien kasan päällä. kiviväleissä kasvaa metsää. Jokunen isompikin kivi on ja niille asetan kukkaistutuksia) .  Lempäälässä on jollekin toiselle kertynyt hiekat  tai karkeammat pikkusorat suurissa määrin, joten  niistä on tullut elinkeino  hiekkalähteen omistajille.   Ja  meidän suku taas  on saanut ammattia kirkkojärven  puhtaista  vesistä kun  perusti kylplän sinne  keskustaan 1926.  Hiekka ja kivipitoisuus osaltaan  seudulla pitää järven vedet kirkkaina.Suuret , laajat  Hämeen alueen  vesimassat kyllä pitävät huolta että uoma mereen asti on  aina olemassa (Kokemäenjoki). Jääkauden jättämät kivivallit  ja hiekkaharjut vaikuttavat tietysti jokien  kulkureitteihin.   


Tekniika ja talous lehti  kertoo:

SITAATTI:
Vuosikymmeniä on luultu, että Suomessa tiedetään ja tunnetaan hyvin ellei kokonaan kotimaan metsien maaperä muodostumineen.
Kuitenkin Turun yliopiston tutkijat löysivät äskettäin uuden, aiemmin tieteelle tuntemattoman maaperämuodostuman.
Merkittävä geomorfologinen löydös tehtiin lasertekniikan avulla.

Turun yliopiston maantieteen osaston tutkijat Joni Mäkinen ja Kari Kajuutti kartoittivat Suomen jääkaudella syntyneitä maaperämuodostumia uusista lasertekniikalla saaduista aineistoista.
Sitten heidän huomionsa kiinnittyi kummallisiin säännöllisen kolmion muotoisiin kumpareisiin.
"Pidimme niitä aluksi lasertekniikan virheinä, mutta kun niitä löytyi lisää ja ne muodostivat järkeviä kokonaisuuksia, alkoi näyttää selvältä, että tekniikan avulla oli löydetty aiemmin tunnistamattomia muodostumia", Kajuutti kertoo Turun yliopiston tiedotteessa.
Kun lentämällä saaduista laserkeilausaineistoista opittiin poistamaan puusto, maanpinnasta pystyttiin saamaan erittäin yksityiskohtaisia maastomalleja.
"On hämmentävää, ettei muodostumia ollut keksitty aiemmin. Kun ensimmäisen kerran lähdimme kentälle etsimään kolmioita, emme oikein tienneet, mitä odottaa", Mäkinen sanoo.
Ensi kertaa havaittujen muodostuminen löytäminen oli vaikeaa.
Kumpareet ovat enimmäkseen matalia ja laaja-alaisia. Niiden korkeus on kahdesta viiteen metriä, pituus 100 – 200 metriä ja ovat kolmiomaisia.
Ne ovat metsän peitossa ja sijaitsevat lähes aina hyvin syrjäisillä seuduilla.

Tutkijat nimesivät oudot muodostumat murtooksi. Murtoo sijaitsee lähellä Nokian ja Vesilahden kuntien rajaa noin 30 km Tampereelta lounaaseen. Se oli ensimmäisiä paikkoja, mistä muodostumia löydettiin.
Tutkijoiden mukaan uusia löytöjä tullaan varmasti vähitellen tekemään kaikkialla, missä on ollut sulava mannerjäätikkö. Ilmaston lämmetessä jäätikkö sulaa ja syntyy valtavasti vettä.
Vesi hakeutuu jään alle, jolloin jäätikön kuljettama maa-aines sopivissa olosuhteissa kasautuu murtoiksi. Samanlaisia muodostumia on löydetty myös Ruotsista.
Tammikuun toisella viikolla muodostumat esitellään Kööpenhaminassa pidettävässä geologian kongressissa.
Haluatko Tekniikka&Talouden uutiskirjeen päivittäin sähköpostiisi? Tilaa se tästä!