Varhainen kevätkukka

Ehkä Kevätkynsimö-niminen tai sen sukuisen lajin kukka. Löytyy enemmän tekstiä tästä aivan varhaisimmasta kukasta: SITAATTI:

Kevätkynsimö
Erophila verna

* Heimo: Ristikukkaiskasvit – Brassicaceae (Cruciferae)
* Kasvumuoto: 1-vuotinen ruoho.
* Korkeus: 3–10 cm, hedelmävaiheessa jopa 15 cm. Varsi lehdetön vana.
* Kukka: Teriö säteittäinen, valkoinen, n. 0,5 cm leveä; terälehtiä 4, kärjestä syvään halkoisia, 2–4 mm pitkiä. Verholehtiä 4, usein punertavia. Heteitä 6, joista 4 pitkää ja 2 lyhyttä. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen. Kukinto hedelmävaiheessa pitenevä terttu.
* Lehdet: Tyviruusukkeena. Lapa suikea–vastapuikea, kapeatyvinen, suipohkokärkinen, ehyt- tai harvaan hammaslaitainen, päältä tähtikarvainen.
* Hedelmä: Monisiemeninen, soikeahko, litteä, kalju, 4–7(–10) mm pitkä litu. Lituperä n. 10 mm.
* Kasvupaikka: Kalliot, kedot, kiviaidat, muurit, ratavallit, pihat, polut, laidunrinteet.
* Kukinta: Huhti–toukokuu.

Kevätkynsimö on nimensä veroinen kevään airut: tieteellinen sukunimi tarkoittaa ’keväästä pitävä’, lajinimikin ’keväinen’. Kukinta alkaa heti kasvupaikkojen paljastuttua lumen alta, huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa. Laji kasvaa kaikkein laihimmillakin kedoilla, joilta sulamisvesien kosteus haihtuu olemattomiin parissa viikossa. Kasvin elämänkierto on yhtä nopea: jo toukokuun lopulla sen siemenet ovat kypsiä ja vihreät osat kulottuneet. Kevätkynsimön kiivastahtisessa ja lyhyessä elämässä ei siementuotantoa voi jättää pölyttäjien varaan, vaan kasvi on itsepölytteinen ja ehkä juuri siksi hyvin monimuotoinen. Litujen muoto, lehtien karvaisuus, kukkien koko ja jopa kromosomiluku voi vaihdella selvästi eri yksilöiden tai populaatioiden välillä. Kevätkynsimön avulla havaittiin ensimmäisenä itsepölytyksen merkitys kasvilajien muuntelulle ja paikalliskantojen synnylle. Aikoinaan yli kaksisataa kevätkynsimön paikalliskantaa oli kuvattu omina lajeinaan. Laajemmin rajattunakin kevätkynsimö on jaettavissa neljään lähisukuiseen lajiin, mutta niiden väliset erot ovat tilastollisia eli tulevat ilmi vain suurien yksilömäärien keskiarvojen poikkeamissa. Yksittäisen populaation tai kasviyksilön sijoittaminen näihin lajeihin on vaikeaa, joten selvempää on pitää kaikkia kevätkynsimömuotoja yhteen monimuotoiseen lajiin kuuluvina.

Kevätkynsimön lehtiruusuke mahtuisi yleensä hyvin euron kolikolle, eikä kukinto veny vaaksaa korkeammaksi. Pikkuriikkiset kukat voivat kuitenkin joukkovoimalla valkaista talven jäljeltä vielä värittömän maan. Neliömetrin alalla on yleisesti satoja, parhaimmillaan tuhansia yksilöitä. Kevätkynsimön kukkanuput aukeavat aamulla samanaikaisesti, samoin ne sulkeutuvat iltapäivällä yhtä aikaa. Tämä rytmi johtuu teriön solukoiden jaksottaisesta kasvusta kukinnan edetessä. Teriö suurenee hieman kukinnan edistyessä. Lähisukulaisistaan kynsimöistä (Draba) kevätkysimön erottaa helpoiten teriötä tarkastelemalla: kynsimöitten terälehdet ovat korkeintaan lovi–lanttopäisiä. Useimmat niistä ovat lisäksi Lapin kasveja, kevätkynsimö kasvaa yleisenä vain Suomen eteläisimmän neljänneksen alueella ja harvinaistuu nopeasti pohjoisempana, Merenkurkun tienoilta on enää joitakin havaintoja.

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas 2008, Helsingin yliopisto)
Muita saman heimon lajeja

Hammasjuuri, Harmaakynsimö, Harmio, Hietapitkäpalko, Illakko, Isokrassi, Jäykkäpitkäpalko, Kalliokynsimö, Keltasinappi, Kenttäkrassi, Kevättaskuruoho, Kynsimökrassi, Litulaukka, Lituruoho, Litutilli, Luhtalitukka, Lutukka, Merikaali, Merisinappi, Metsälitukka, Morsinko, Mustasinappi, Mäkilitukka, Peltokaali, Peltokanankaali, Peltoretikka, Peltotaskuruoho, Peltoukonnauris, Pihakrassi, Piparjuuri, Purolitukka, Pölkkyruoho, Rantakanankaali, Rantanenätti, Rantaukonnauris, Rapsi, Ratakrassi, Rikkanenätti, Rikkasinappi, Rohtopernaruoho, Ruotsinpitkäpalko, Tanskankuirimo, Tunturipitkäpalko, Ukonpalko, Unkarinpernaruoho, Vehnätankio, Vesinenätti, Vihanneskrassi"

LISÄYS 27.8. 2012 OLISIKOHON tämä  brassicalaji huomautus siitä, että tällä alueella voisi jalot brassicat viihtyä?
Suomessa viljelty öljykasvi on Brassica napus ssp  oleifera ja brassica rapa ssp  oleifera. 
Toinen on RYPSI,  nauriin sukuinen , ja toinen on RAPSI, lantun sukuinen öljykasvi.
Lempäälässä ei   minun havaitakseni ole rypsi tai rapsipeltoja. Sen sijaan joku kasvattaa kyllä auringonkukkapeltoa joskus. 
Mitähän edellytyksiä rypsin ja rapsin viljely asettaa Pirkanmaalle? katson jos netistä löytyy pirkanmaalta  näitä peltoja. 

Huomaan että  rypsin ja rapsin viljely ovat lähteneet hyvin alkuun Suomessa, myös Pirkanmaalla,  esiinpuhkeavista ongelmista  huolimatta.
 https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Hankkeet/Rypsi%20ja%20rapsi/Viljelyalat